May the Force be with you

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Mielenrauhaa

Lintuhavainnot jatkuvat. Edellisen postauksen kajalia käyttävä varpunen ei ole selvinnyt vieläkään, mutta lauantaina sain kasan uusia bongauksia. Ehkä hienoin oli harmaahaikara. Sen lisäksi nähtiin joutsenia, västäräkki (nyt jo!), tiiroja ja kasa ei-tunnistettuja hanhilintuja. En ole oikea lintubongari, mutta tykkään linnuista ja tunnistan niitä jonkun verran. Lauantaisen retken piti olla enemmänkin kävelyretki kuin linturetki, mutta parasta oli kaikki. Oli hiljaisuutta, joka oli niin läpitunkevaa, että kaukainen linnunlaulu oli niin vaimeaa, että mietin hetken, sirkuttaako pääni, vai kuulenko oikeasti jotain. Ja seuraavassa hetkessä ylilentävien lintujen tiukka kirkuna ja sitten taas hiljaista, paitsi että mustarastas ja varis ja kaukainen moottorivene ja peipponen ja ties kuka. Oli aurinkoa ja eväät ja meren tuoksu ja yllättävän lämpimät rantakivet ja hienoa ja sielun lepoa.

Tänään en huojunut kaislojen ja linnunäänten tahdissa, mutta kävin Ateneumissa ja jotenkin molemmat näyttelyt, sekä klassikot uudessa valossa että Japanomania olivat tosi hyviä. Rodinia ei käyty katsomassa - minulla on aika huono kestävyys taidemuseoissa - aivot eivät jaksa ottaa vastaan hienouksia määräänsä enempää.

Kirjoittanut en ole - vielä. Kohta kirjoitan. Lukenut olen. Luin Enorannan Gisellen kuoleman loppuun ja jestas miten lohduton loppu. Enoranta on kyllä hyvä, ei voi muuta sanoa. Lanu-suosikkini Turtschaninoffin lisäksi. Runoja tekisi vieläkin mieli, mutta en tiedä mitä. Saatte mielellään vinkata hyväksi havaittuja nykyrunoilijoita minulle.

Lintujen, lukemisen ja taiteen lisäksi olen siivonnut ja laittanut ruokaa. Ja nyt, nyt minä otan kynän käteen ja annan itselleni vähän lisää mielenrauhaa.

Ei kommentteja: