Mietin tuossa männäpäivänä sitä, että Volvo tarvitsisi lisää lukijoita. Olin kysynyt toista lukijaa ensilukijan lisäksi ja yllättäen tämä toinenkin suostui ja vieläpä ns. intopiukkana. Ja sitten tipahti myös kolmas lukija suoraan taivaasta, ihan yllättäen, ja on vieläpä sellainen, jota en entuudestaan tunne ollenkaan, mikä tekee varmasti hyvää. Siis saada palautetta sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole tutustunut jo aikaisemmin maneereihisi ja heikkoihin kohtiisi. Mielenkiintoista nähdä, ovatko palautteet samantyyppisiä näillä kahdella tutulla ja yhdellä uudella lukijalla. Mutta siis kivaa! Tuntuu kuin Volvo etenisi, vaikken ole tietenkään tehnyt sille yhtään mitään. Illuusioita siis, mutta ei se mitään. Placebo-vaikutus on hyvä vaikutus sekin.
Ja kun on varmuus siitä, että saan Volvoa eteenpäin ja että sille on lukijoita, eikä se joudu siinä suhteessa tuuliajolle, niin kummasti raskas työpäivä hiipuu johonkin taka-alalle, samoin tieto siitä, että huomenna kaikki tapahtuu uudestaan, siis sen raskaan työpäivän puitteissa. Onneksi on Volvo :).
2 kommenttia:
Sinulla kävi tuuri. Kolme lukijaa ja sitten joku joka ei ole tuttu. Se on tärkeää!
Leena, niinpä! Tosi hyvä, että kolmas lukijani ei tiedä kaikesta siitä painolastista, mitä kirjoittaja väistämättä tuo mukaan uuteenkin tekstiin. Ja hirveän kiva myös, että kaksi lukijaa tuntee minut. Ja kaikista on sellainen olo, että hyvä, että ovat juuri he. Joskus sitä tulee onnenpotkujakin siis :).
Lähetä kommentti